Olipa kerran pieni metsän otus, jonka olemassaololle ei tahtonut löytyä tarkoitusta.
Eräänä päivänä metsässä järjestettiin karnevaalit, joihin otusta houkuteltiin mukaan.
Siitä seurasi, että pieni metsän otus vihdoinkin uskaltautui ulos kolostaan.
Ja siitä seurasi, että se tanssi ja lauloi muiden otusten kanssa sydämensä kyllyydestä, jalkansa kipeiksi ja kurkkunsa käheäksi.
Tänä päivänä otus höyryhengittelee ja venyttelee, jotta jaksaisi karkeloida säännöllisesti
Tämän tarinan opetus on, että kehonhuolto kannattaa.